Striiminurkka: Pikakuva: Mielen salat on viihdyttävä katsaus aivojen toimintaan

Netflixin uusi minidokumenttisarja Pikakuva: Mielen salat keskittyy mielen ja aivojen toimintaan. Sarja koostuu viidestä 20-minuuttisesta jaksosta, joissa tehdään pikakatsaukset seuraaviin aiheisiin: muistot, unet, ahdistus, tietoinen läsnäolo ja psykedeelit.

Muistoja käsittelevässä jaksossa sivutaan mm. muistikuvien epäluotettavuutta ja valemuistojen syntyä, tunteiden ja paikkojen vaikutusta muistoihin sekä muistin merkitystä elämän kannalta yleensä.

Erityisen mielenkiintoista tietoa on, että muistaminen ja tulevaisuuden kuvittelu linkittyvät vahvasti toisiinsa ja aktivoivat samoja alueita aivoissa. Henkilökohtaiset muistot ja tulevaisuuden toiveet puolestaan kuuluvat erottamattomasti omaan minäkuvaamme.

Unijaksossa käydään läpi unien tulkinnan historiaa aina muinaisesta Egyptistä nykypäivän tieteelliseen tutkimukseen. Myös selkounia ja enneunia sivutaan nopeasti.

Ainakin kaksi asiaa on varmaa: muistot ja edellispäivän tapahtumat vaikuttavat uniin merkittävästi, ja aivot ratkovat ongelmia myös unen aikana. Tuttua juttua siis, joskin aihe on hyvin kiinnostava.

Kolmas jakso käsittelee ahdistusta, sen toimintamekanismia ja ilmenemismuotoja, kuten paniikkihäiriötä ja pakko-oireista häiriötä. Neuroottinen käytös ja turhakin ahdistus ovat valitettavan tuttuja myös allekirjoittaneelle, joten aihe kiinnostaa aina.

Helpotuskeinoiksi jaksossa ehdotetaan vanhoja tuttuja liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja sekä sosiaalisen tukiverkon hyödyntämistä. Aivokemian osuus ahdistushäiriöiden synnyssä saa kuitenkin miettimään, missä määrin asiaan voi lopulta omilla toimillaan vaikuttaa.

Sitten siirrytään aiheista muodikkaimpaan, nimittäin tietoiseen läsnäoloon eli mindfulnessiin. Neljäs jakso on sivistävä katsaus siihen, kuinka buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen juurensa juontava meditointitapa levisi 1900-luvulla länsimaihin.

Jaksossa kerrotaan, että mindfulness-tutkimusten määrä on kasvanut räjähtävästi, mutta sen terveysvaikutuksia tarkastelevista tutkimuksista vain murto-osaa voi pitää luotettavina. Kiistattomalta vaikuttaa kuitenkin se, että katseen kääntäminen sisäänpäin voi auttaa hallitsemaan tunnereaktioita, vaikkei ympäröiville olosuhteille mahtaisikaan mitään.

Viimeisen jakson aiheena ovat psykedeelit, kuten LSD ja psilosybiini. Tämäkin jakso on oiva historiallinen tietoisku, mutta koska psykedeelien tutkimusta on pitkään suitsittu lainsäädännöllä, niistä tiedetään edelleen melko vähän.

Eittämättä kiinnostavaa on, että ”happotripin” on todettu auttavan tupakoinnin lopettamisessa muita keinoja tehokkaammin. Asian kääntöpuoli tietenkin on, että aineiden käyttö voi pahimmillaan johtaa psykoosiin tai skitsofrenian puhkeamiseen.

Kaikkinensa Pikakuva: Mielen salat on viihdyttävä paketti, jonka katsoo helposti yhdeltä istumalta. Sen suurin vahvuus ja heikkous on jaksojen lyhyys: kaikki osat ovat kiinnostavia ja etenevät vauhdilla, mutta jäävät toisaalta pintapuolisiksi.

Jokainen voi tietysti aiheista inspiroituneena jatkaa tutkimusta itse, mikä lienee tarkoituskin.

Tämä teksti tai muokattu versio siitä on julkaistu osana kainuulaisille sanomalehdille kirjoittamaani Striiminurkka-sarjaa, jossa teen katsauksia Netflixin tarjontaan.