tiistai 21. huhtikuuta 2020

Striiminurkka: Altered Carbonin toinen kausi jättää kylmäksi

Altered Carbon kausi 2 arvostelu
Kun brittikirjailija Richard K. Morganin romaaniin perustuva Altered Carbon julkaistiin keväällä 2018, oli se Netflix-sarjojen kiistatonta eliittiä. Toisen kauden ilmestyttyä helmikuun lopussa vihdoin katsottavaksi nyt on hyvä hetki tarttua aiheeseen myös Striiminurkassa.

Altered Carbon on synkkään kyberpunk-dystopiaan sijoittuva tarina, jossa film noir -henkinen salapoliisityö yhdistyy näyttävään tieteistoimintaan.

Sarjan tulevaisuudenkuvaan kuuluvat olennaisesti ihmisten niskassa olevat implantit, joihin heidän tietoisuutensa on säilötty. Niiden ansiosta kuolo ei korjaa, vaikka ruumiille tapahtuisi mitä, kunhan implantti säilyy ehjänä.

Implantti voidaan aina sijoittaa uuteen ”sukkaan” eli kehoon, joka voi iältään, etnisyydeltään ja sukupuoleltaan poiketa täysin ihmisen syntymäkehosta.

Ykköskaudella päähenkilö Takeshi Kovacs herätetään 250 vuoden horroksesta uudessa sukassa. Pilvien päällä elelevä porho nimeltä Laurens Bancroft palkkaa hänet selvittämään oman murhansa, josta palkkioksi Kovacs voi saada armahduksen rikoksistaan avaruussiirtokuntien hallitusta vastaan.

Kovacs ei näet ole mikä tahansa mies, vaan yli-inhimillisillä kyvyillä varustettu entinen supersotilas, joka sittemmin kääntyi omiaan vastaan ja taisteli historiallisessa kapinassa. Kapina kuitenkin tukahdutettiin ja Kovacs laitettiin kärsimään pitkää vankeustuomiota.

Loistavasti roolitettu Joel Kinnaman toi ykköskaudella Kovacsin hahmoon vetävää jäyhyyttä ja kyynisyyttä, ja sarja oli muutenkin tunnelmaltaan ja toteutukseltaan upeaa kyberpunkia.

Ikävä kyllä samaa ei voi sanoa toisesta tuotantokaudesta.

Netflixin kuvaus kauden ensimmäisestä jaksosta kuuluu näin: ”30 vuotta Bancroft-tapauksen jälkeen eräs metu etsii Kovacsin käsiinsä ja tarjoaa tälle työtä, huipputeknisen sukan ja tilaisuuden nähdä taas Quellcrist Falconer.”

Kovacs siirtyy siis jälleen eri kehoon ja alkaa etsiä vanhaa rakastettuaan, legendaarista kapinallisjohtaja Quellcrist Falconeria. Samalla hän joutuu kohtaamaan vaarallisen vihollisen menneisyydestään ja kamppailemaan tekoälykaveri Poen toimintahäiriöiden kanssa.

Päärooliin hyppää tällä kertaa Marvel-elokuvien Haukkana tunnettu Anthony Mackie. Vaikka Mackie on kelpo näyttelijä, ei hän valitettavasti yllä Kinnamanin tasolle Takeshi Kovacsina, vaan hänen versionsa hahmosta jää melko persoonattomaksi toimintakovikseksi.

Toisaalta koko toista tuotantokautta vaivaa taantuminen geneeriseksi scifi-toiminnaksi, ja suurimmat viat löytynevät jo käsikirjoituksen tasolta. Tunnelmassa ei esimerkiksi ole enää häivääkään siitä film noir -hengestä ja synkkämielisyydestä, jotka sarjassa alun perin viehättivät.

Kerronnan taso muistuttaa muutenkin enemmän fanifiktiota kuin laatudraamaa, ja eeppisiksi tarkoitetut juonenkäänteet tuntuvat usein teatraalisilta ja korneilta.

Toimintaviihteenä sarjan jatko on mukiinmenevää katsottavaa, mutta Altered Carbonin nimelle se ei tee oikeutta. Ykköskausi toimii onneksi kuitenkin myös itsenäisenä kokonaisuutena, eikä scifi-fanien kannata jättää sitä väliin.

Tämä teksti tai muokattu versio siitä on julkaistu osana kainuulaisille sanomalehdille kirjoittamaani Striiminurkka-sarjaa, jossa teen katsauksia Netflixin tarjontaan.