keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Arvostelu: Murhamysteeri (2019)

Netflix raportoi kesäkuussa Twitterissä, että yhtiön tuore alkuperäisleffa Murhamysteeri oli rikkonut katsojaennätyksiä. Twiitin mukaan Jennifer Anistonin ja Adam Sandlerin tähdittämä komedia oli julkaisuviikonloppunaan kaikkien aikojen suurimman yleisön saavuttanut Netflix-elokuva.

Vaikka tähtikaksikko ei suoranaisesti herätä kovia odotuksia elokuvan laadun suhteen, oli tämän mittaluokan tapaus selvä valinta Striiminurkassa arvioitavaksi.

Adam Sandlerin esittämä newyorkilaispoliisi Nick Spitz on jokseenkin reppana jokamies-hahmo, joka häpeissään valehtelee vaimolleen saaneensa ylennyksen rikosetsiväksi ja ostaa tälle jälleen kerran Amazonin lahjakortin hääpäivälahjaksi.

Anistonin näyttelemä Audrey Spitz puolestaan on kyllästynyt avioparin harmaaseen arkeen ja vaatii mieheltään Euroopan matkaa, jonka tämä on luvannut hänelle jo viisitoista vuotta sitten heidän mennessään naimisiin.

Matkan lopulta toteutuessa se saa pian yllättävän käänteen, kun Audrey tutustuu lentokoneen ykkösluokassa matkustavaan, hieman lipevän oloiseen engelsmanniin nimeltä Charles Cavendish (Luke Evans).

Upporikas Cavendish on menossa juhlimaan miljardöörisetänsä hulppealle huvijahdille, vaikka harmaahapsinen Malcolm-setä onkin nykyään kimpassa Cavendishin ex-kihlatun kanssa. Tarkoituksenaan kenties ärsyttää setäänsä Cavendish kutsuu myös Spitzit viettämään viikonloppua merellä.

Kun Malcolm sitten yllättäen murhataan kesken testamenttikiistan, päätyy amerikkalaispariskunta jutun pääepäillyiksi. Interpolin jahdatessa heitä aina Ranskan etelärannikolta Pohjois-Italiaan joutuvat Sandler ja Aniston itse selvittämään alati eskaloituvaa murhavyyhtiä todistaakseen syyttömyytensä.

Kyle Newacheckin ohjaama ja James Vanderbiltin käsikirjoittama Murhamysteeri paljastuu pian käynnistyttyään Hercule Poirot -parodiaksi, jossa revitellään salapoliisigenren kliseillä. Anistonin hahmo on vieläpä rikosromaanien fani, joka tekee päätelmiä kirjoista opitun logiikan perusteella.

Sandlerin näyttelemä Nick puolestaan uskoo ammattikokemukseensa nojaten, että ilmiselvin ratkaisu on todennäköisimmin oikea, ja koettaa muutenkin hillitä murhamysteeristä innostunutta vaimoaan.

Huvijahdilla läsnäolleisiin murhaepäiltyihin kuuluu toinen toistaan karikatyyrimäisempiä hahmoja aina kuuluisasta näyttelijättärestä maailman parhaaseen Formula 1 -kuskiin ja englantia gangsterityylillä vääntävään intialaiseen maharadžaan. Sivuhenkilöiden kaarti on ontto mutta ihan viihdyttävä.

Sama pätee oikeastaan koko leffaan. Tarina on oletetusti paperinohut ja huumori pitkälti väsynyttä tusinakomedioiden pikkutuhmuilua, mutta ajoittaiset nauruntuhahdukset kannattelevat elokuvaa juuri ja juuri sen puolitoistatuntisen keston ajan.

Murhamysteeri on siis ehtaa liukuhihnahömppää: elokuvan parissa viihtyy kyllä yhden katselun verran, jos kaipaa kevyttä hupia kesäiltaan, mutta pysyviä muistikuvia elämyksestä tuskin jää. Ainakin Adam Sandler -komedioiden kiintiön tällä saa taas toviksi täyteen.

Tämä teksti tai muokattu versio siitä on julkaistu osana kainuulaisille sanomalehdille kirjoittamaani Striiminurkka-sarjaa, jossa teen katsauksia Netflixin tarjontaan.