David Fincherin luotsaama Netflix-sarja Mindhunter sai kauan odotetun toisen
tuotantokautensa 16. elokuuta. Jos sarja on aiemmin jäänyt noteeraamatta,
kannattaa asiaan tehdä muutos.
Mindhunter käsittelee aihetta, jota voi pitää
Fincherin erikoisalana: sarjamurhaajia. Onhan mies ohjannut aiemmin mm.
elokuvat Seitsemän, Zodiac ja The Girl with the Dragon Tattoo.
Jollain
ilveellä trillerimestari on onnistunut kerta toisensa jälkeen luomaan aiheesta
hyytäviä ja mukaansatempaavia teoksia, eikä Mindhunter
ole poikkeus.
1970-
ja 80-luvuille sijoittuvassa sarjassa seurataan FBI:n ensimmäisiä profiloijia,
jotka haastattelevat vangittuja sarjamurhaajia ja kartoittavat heidän
psykologiaansa. Uraauurtavan työn tavoitteena on kehittää menetelmä, joka
helpottaisi tulevien väkivaltarikosten ratkaisemista.
Sarjan
päähenkilöt Holden Ford (Jonathan Groff)
ja Bill Tench (Holt McCallany)
perustuvat tosielämän FBI-agentteihin John Douglasiin ja Robert Ressleriin. Lähdeteoksena
on toiminut Douglasin ja Mark Olshakerin
kirjoittama, vuonna 1995 julkaistu tietokirja Mindhunter: Inside the FBI’s Elite Serial Crime
Unit, josta sarjan nimikin on napattu.
Mindhunter on todella
mielenkiintoista katsottavaa, vaikkei joka jaksossa välttämättä tapahdu mitään
erityisen dramaattista. Mainiot henkilöhahmot ja kiehtova tarina vain liimaavat
ruudun ääreen, ainakin jos innostuu sarjamurhaajien mielenmaiseman
analysoinnista.
Koomikko
Mindy Kaling on kiteyttänyt sarjan
luonteen hyvin Twitter-tilillään: ”Mindhunterissa ei ole väkivaltaa tai edes
paljoa toimintaa. Neljä ihmistä vain juttelee bleiserit päällä harmaissa
huoneissa kolme varttia, mutta en ole ikinä ollut näin peloissani.”
Lienee
yksilöllistä, kokeeko sarjan suorastaan pelottavaksi, mutta tunnelma on
todellakin vangitseva ja paikoin karmivakin.
Kohokohtia ovat yleensä
haastattelutilanteet, joissa katsoja pyrkii yhdessä päähenkilöiden kanssa
pääsemään jyvälle haastateltavista. Kuuluisia murhaajia esittävät
sivuosanäyttelijät tekevät myös kerrassaan upeita roolisuorituksia.
Pääparivaljakko on niin
ikään erinomainen ja toinen toistaan täydentävä. Nuori, nerokas ja kunnianhimoinen
Ford haluaa oppia tutkimuskohteistaan kaiken mahdollisen keinoja kaihtamatta, kun
taas kokeneempi karpaasi Tench on enemmän jalat maassa -tyyppiä.
Tutkimustyön lisäksi
agentit kiertävät ykköskauden aikana poliisilaitoksilla luennoimassa teorioistaan
ja auttavat välillä rikostutkinnoissa.
Toisella kaudella ei enää
pidetä luentoja, mutta poliisityön osuus kasvaa, kun kaksikko pääsee
selvittämään vuosina 1979–81 Atlantaa ravistelleita lapsimurhia. Sekä Ford että
Tench kärsivät nyt myös henkilökohtaisemmista vaikeuksista, jotka tuovat
hahmoihin ja tarinaan yhä lisää syvyyttä.
Laadukasta
rikosdraamaa etsiville Mindhunter on parasta mahdollista
viihdettä pimeneviin syysiltoihin. Vanhoille faneille tuore kausi on taattua
herkkua, kun taas uusille katsojille nyt on oiva hetki nautiskella molemmat
kaudet peräkkäin.
Tämä teksti tai muokattu versio siitä on
julkaistu osana kainuulaisille sanomalehdille kirjoittamaani Striiminurkka-sarjaa,
jossa teen katsauksia Netflixin tarjontaan.